1 Nde yaarugol amen Italiya laana tabitinnoo ndee, Pool e kasunkooɓe woɓɓe ngaɗaa e junngo mawɗo sordaasi'en biyeteeɗo Yuliyus, jeyaaɗo e fedde sordaasi'en kaananke Roma mawɗo oo. 2 Min naati laana geeci iwka Adaramatiya njahoowa so ana faŋa ley leydi Asiya, min ndeerti. Miɗen ngondi e Aristarka gorko Makedoniyanke iwoowo Tesaloniiki. 3 Janngo mum, min njottii Sidon. Yuliyus waɗani Pool mosolaa, duŋanii ɗum yaha to yiɓɓe mum yalla ana paaboroo ɗum ko hasindini e mum. 4 Nde min iwi ɗon ndee, min ɓattitii fonngo ruunde Kiprus, sabi e henndu min peewtunoo. 5 Min lummbiri maayo geeci ngoo hedde Silisi e Pamfiliya, min njottii Mira ley leydi Lisiya. 6 Ɗon, mawɗo sordaasi'en oo heɓani min laana iwka Aleksandiri ana fa'i Italiya, naanni min hen.

7 Balɗe kuurɗe laana amen kaa waɗi ana yaara seese. Semmbe e doole min njottorii daŋŋeere Kinidus. Nde wonnoo henndu nduu haɗii min yawtude ndee, min lummbiri Salmone. Gila ɗon min takkii e fonngo ruunde Kereta. 8 Nde min ƴaɓɓorinoo ɗon semmbe e doole ndee, min ngari e nokku biyeteeɗo Hoɗorde Lobbere nde woɗɗaa e ngeenndi Lasiya.

9 Nde wonnoo min paɓɓii sanne ndee, dawirde laana geeci hulɓiniima sabi ɲannde hooreteende ɓettike, jaangol ngol duu fuɗɗii. Pool ana jeertina ɓe, 10 ana wiya:

—Sakiraaɓe, mi yii ngol ɗoo dawol yo keewoowol kunkooji e mursee, wanaa laana kaa e kaaki ɗii tan, ana waawi laataade yonkiiji men duu.

11 Kaa mawɗo sordaasi'en oo, haala mawɗo laana oo kaɲum e joomiika ɓuri hoolaade, diina ko Pool haali koo. 12 Daŋŋeere nde ɓe ngoni e muuɗum ndee, welaa dabbunde, ɗum waɗi so ɓurɓe heewde e wonɓe e laana ɓee mbii ɓe njaha ɓe tewta yottaade Feniksa, daŋŋeere Kereta fewtunde e soɓɓundu hiirnaange ɓaleeri e soɓɓundu hiirnaange saahal, yalla eɓe ndabba ton.

13 Nde henndu iwrundu ɓaleeri fuɗɗi mooyde ndee, ɓe cikki ɓe mbaawan yottinde faandaare maɓɓe ndee. Ɓe ŋabbini torooje ɗee, ɓe takkii e fonngo Kereta, ɓe mbirfitii. 14 Kaa caggal ɗum seeɗa, henndu mawndu wiyeteendu henndu funnaange saahal iwri to ruunde too, jippii. 15 Laana kaa hayti, min ndonki haɗude henndu nduu naɓude ka. Ɗum waɗi so min acci ka doya. 16 Nde min ɓettotoo duungel tusukel biyeteengel Kawda ndee, duungel ngel huuri min seeɗa e henndu, min cippiri ɗon e laanawel tusukel ngel, min kewti ngel. 17 Nde ɓe ɓamtunoo ngel ndee, ɓe ɓami ɓoggi, ɓe cacci e laana mawka kaa. Ko ɓe kuli pati ɓe njanoy e soɓɓundu Sirta koo, ɓe jippini wiir oo, ɓe njoppi eka doya. 18 Henndu nduu wibbi semmbe. Ɗum waɗi so janngo mum ɓe puɗɗi tippaade donngal laana kaa. 19 E ɲalooma tataɓo oo, ɓe mbedorii juuɗe maɓɓe kaaki laana ɗii. 20 Balɗe kuurɗe naange e koode fuu njiyataake. No henndu nduu foti mawnude, min taƴi jikke amen fuu e hisude.

21 Nde wonnoo yimɓe ɓee paɓɓii keɓaali ko ɲaama, Pool darii hakkunde maɓɓe, wii:

—So on njaɓiino haala am on iwaalino Kereta, ɗii kunkooji e oo mursee hewtataakono en. 22 Jooni, miɗo haalana on: ceyee, sabi fay gooto e mooɗon yonki muuɗum mursataake, laana kaa tan mursetee. 23 Jemma hanken, malaa'ika iwrii to Laamɗo mo ndewan-mi oo warii e am, 24 wii kam: «Pool, pati hul, a daroto yeeso kaananke Roma mawɗo oo, Laamɗo reenete aan e dawduɓe e maa ɓee fuu.» 25 Ndennoo, tiinnee, sabi miɗo hoolii ko Laamɗo haalani kam koo, hono non jaati worrata, 26 kaa waajibi en njanoyan e ruunde.

27 E ley jemma sappo e nayaɓo oo, nde min ndoydata e geeci Adiriyatiki ndee, wakkati hejjere jemma donnooɓe laana kaa ɓee cikki ɓadike fanndude. 28 Ɓe tippii ɓoggol kaɓɓaangol ko teddi, ɓe tawi luggeendi ndii yo hakke darɗe noogay. Ɓe njehi yeeso seeɗa, ɓe tippii kasen, ɓe tawi luggeendi ndii yo hakke darɗe sappo e joy. 29 Ko ɓe kuli pati ɓe njanoy e kaaƴe koo, ɓe njippini torooje nay caggal laana kaa, eɓe ndoomi beetee. 30 Nde wonnoo donnooɓe laana kaa ɓee ana njiɗunoo soɓɓitaade, ɓe njippini laanawel pamarel ngel e ndiyam, ɓe mbii eɓe ɲiɓoya torooje to yeeso laana kaa too. 31 Pool wii mawɗo oo e sordaasi'en ɓee:

—So yimɓe ɓee keddaaki e ley laana kaa, onon, on ndaɗataa.

32 Nden sordaasi'en ɓee taƴi ɓoggi nanngunooɗi laanawel pamarel ngel ɗii, njoppi ngel doyi.

33 Nde ɓadinoo weetude ndee, Pool ndaardi ɓe fuu ɓe ɲaama, wii:

—Hannde woni balɗe sappo e nay oɗon kettii on ɲaamaali fay huunde. 34 Ɗum waɗi so miɗo ndaarda on ɲaamon, yalla oɗon ndaɗa, sabi fay gooto e mooɗon leeɓol hoore muuɗum solataa so saama.

35 Nde o haalnoo ɗum ndee, o ɓami buuru, o yetti Laamɗo yeeso maɓɓe ɓe fuu, o helti, o fuɗɗi ɲaamde. 36 Nden ɓe fuu ɓe ceyii, kamɓe duu ɓe ɓami ɓe ɲaami. 37 Minen wonɓe ley laana kaa ɓee, min yimɓe teemeɗe ɗiɗon e capanɗe njeɗɗon e njeegom. 38 Nde ɓe ɲaamnoo faa ɓe kaari ndee, ɓe ɓami caakuuji alkama gonɗi e laana kaa ɗii, ɓe tippii ɗi ley geeci yalla eɗum hoyfina ka.

39 Nde weetunoo ndee, ɓe coynii leydi, kaa ɓe annditaali ndi. Ɓe njii soɓɓundu e fonngo muuɗum. Ɓe kawri ɓe naɓan ton laana kaa so ɓe mbaawii. 40 Ɓe taƴi torooje ɗee, ɓe njoppi ɗe ley ndiyam ɗam, ɓe njorŋini ɓoggi kummbeeje gurfirɗe ɗee. Caggal ɗum, ɓe piilti wiir oo, ɓe ŋabbini ɗum to hoore laana too, yalla henndu nduu ana dunƴira ka yeeso. Ɓe peewi fonngo ngoo. 41 Ɓe porri e siwre, laana kaa higgi. Becce makka ɲiɓii e ley njaareendi ndii faa ka ronki dillinaade, bempeeje keli laaci makka.

42 Sordaasi'en ɓee anniyii warde kasunkooɓe ɓee pati fay gooto e maɓɓe yinoo so doga. 43 Kaa nde wonnoo mawɗo sordaasi'en oo ana yiɗi danndude Pool, haɗi ɓe waɗude anniya maɓɓe oo, yamiri waawɓe yinaade ɓee adoo fiyaade e ndiyam ƴeentoya, 44 heddiiɓe ɓee, yoga muuɗum'en nanngi bamuuje laana kaa, yoga nanngi taƴe makka. Hono nii ɓe fuu ɓe njottorii njoorndi e jam.